William Shakespeare Kirjaesseet: Romeo ja Julia, sekä Hamlet

William Shakespeare oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Hän on historian merkittävimpiä kirjailijoita. Shakespeare on kirjoittanut näytelmiä, tragedioita ja komedioita sekä sonetteja ja runoja. Hänen vaikutuksensa englannin kieleen oli merkittävä. Shakespearen kuuluisimpia teoksia ovat mm. Romeo ja Julia, Hamlet, Titus Andronicus ja Antonius ja Kleopatra.

William Shakespearen teos Romeo ja Julia on tragedia näytelmä.  Teos ilmestyi ensimmäisen kerran englanniksi nimellä, Romeo et Juliet.  Sen uskotaan syntyneen vuosien 1591 ja 1595 aikoihin. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1879. Näytelmä, jonka luin on UAB Print itin painama vuodelta 2010. Kirjan on kääntänyt Jari Järvelä. 

Kirjan päähenkilöt ovat Romeo ja Julia. Romeo on rikkaasta perheestä oleva 17-vuotias poika, joka oli kirjan alussa rakastunut Rosalina nimiseen tyttöön. Julia on nuori melkein 14-vuotias Capuletin tytär, jolla on hyvin voimakas tunne-elämä. Romeo ja Julia rakastuvat toisiinsa vaikka heidän vanhempansa eivät pidä siitä. Capulet ja rouva Capulet ovat Julian vanhemmat ja Romeon vanhemmat ovat Montague ja rouva Montague. Kirjassa on myös muita tärkeitä sivuhenkilöitä, kuten Mercutio Romeon paras ystävä, Benvolio Romeon serkku, Balthasar Romeon palvelija, imettäjä, joka on hoitanut Juliaa aina pienestä pitäen. Imettäjä on hieman hassu henkilö, hän rakastaa puhumista, mutta ei koskaan pääse itse asiaan. Muita tärkeitä henkilöitä ovat esim. kreivi Paris, jonka Julian vanhemmat haluaisivat vasten Julian tahtoa naittaa tyttärelleen, Simpson ja Gregorius ovat Julian perheen palvelijoita ja ruhtinas, on näytelmässä kyllästynyt Romeon ja Julian perheiden välisiin riitoihin. 

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Italiaan Veronan kaupunkiin ja tapahtuma-aika on 1300-luku. Ihmisten elämä oli konservatiivista ja vanhoillista. 

Tarina alkaa siitä, kun Julian isä järjestää juhlat, jonne Romeo tulee serkkunsa ja ystävänsä kanssa kuokkimaan. Romeo haluaa nähdä Rosalinan, joka ei ole kiinnostunut Romeosta. Juhlissa Romeo huomaa Julian ja he rakastuvat toisiinsa ensisilmäyksellä. Romeon ja Julian sukujen välillä on paljon kiistaa.  Parvekekohtauksessa Romeo menee tapaamaan salaa Juliaa ja heti seuraavana päivänä he avioituvat sukujen tietämättä mitään. Julian serkku kuolee ja isä päättää naittaa Julian, jotta hän ei jäisi suremaan kuollutta serkkuaan. Julia saa apua papilta, joka on vihkinyt hänet ja Romeon. Pappi antaa Julialle lääkettä, jonka avulla hän näyttää kuolleelta. Julian suku vie hänet suvun hautaholviin, jonne Romeo menee kuulleessaan Julian kuolleen. Romeo ei saa papin lähettämää kirjettä, joten hän luulee Julian oikeasti kuolleen. Romeo surmaa  itsensä.  Julia herää ja huomaa kuolleen Romeon ja tappaa myös itsensä. 

Romeo ja Julia on hyvin traaginen ja koskettava rakkaustarina kahdesta nuoresta rakastavaisesta. Näytelmässä oli renessanssille tyypillistä tyyliä, kuten ihmisyyden korostamista ja ihmisyyden syvempää tarkastelua sekä erilaisia teemoja, joita näytelmästä on mahdollista löytää. Romeo ja Julia käyttävät runollisia vertauskuvia, sillä tavoin puhuttiin ja ilmaistiin tunteita 1300-luvun Italiassa.  Shakespeare kuvaa näytelmässään nuorten rakastavaisten taistelua konservatiivisia sukuja vastaan.  Romeon ja Julian tunteet ailahtelevat epätoivosta onneen. Tämä kertoo myös tuon ajan ihmisten moraalikäsityksestä. Tuon aikainen maailma arvosti rahaa ja itsekkäitä ratkaisuja, mutta samalla se oli hyvin vanhoillinen ja halusi palauttaa antiikin aikaiset perusarvot. 

Minusta oli mukavaa lukea hieman erilaista kirjaa. En ole koskaan ennen lukenut tällaista näytelmää. Tarinan juoni oli traaginen rakkaustarina, joka loppui mielestäni surullisesti. Välillä tekstiä oli hankala ymmärtää ja olisin kaivannut, että juonessa olisi tapahtunut enemmän.

Katkelma parvekekohtauksesta:

Julia: Voi mua!
Romeo: Hän puhuu! -Puhu taasen, kirkas enkelini!
Niin ylvä yössä olet pääni päällä,
Kuin taivaan siivillinen airut silmiss'
On hämmästyvän kuolevaisen, joka
Kumartuin taapäin sitä tuijjottaa,
Kun leijuvilla pilvillä se liitää
Ja povell' ylä-ilmain purjehtii.
Julia: Oi, Romeo,Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja kapulet en enään ole minä.
Romeo: (syrjään) Puhunko jo, vai kuuntelenko vielä?
Julia: Sun nimes vain on viholliseni;
Sin' olet sinä, etkä Montague?
Ei käs', ei jalka,
Ei suu, ei silmä, eikä muukaan osa
Sun miehest' ole. Ota toinen nimi!
Mit' on se nimi? Mitä ruususks kutsut,
Yht' ihanasti toisin nimin tuoksuu.
Näin Romeo, vaikk' ei nimens oiskaan Romeo,
On yhtä kallis nimensä vailla. -
Pois heitä nimes, se ei sinuun kuulu,
Ja nimest' ota minut kokonaan!

suom. Paavo Cajander

William Shakespearin teos Hamlet – Tanskan prinssi on maailmankirjallisuuden kuuluisimpia näytelmiä. Hamlet on syntynyt 1600 luvun alussa. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1800-luvulla Paavo Cajanderin suomentamana. Näytelmän on painanut Otavan Kirjapaino Oy vuonna 2001. Kirjan on kääntänyt Yrjö Jylhä. 

Kirjan päähenkilö on Tanskan prinssi Hamlet, jota pidettiin pikkukylän pahiksena. Hän oli kunnollinen opiskeleva poika ennen kuin hänen elämänsä järkkyy. Hänet valtasi kostonhimo ja hän kuunteli isän haamun käskyjä, joka oli ainoa oikea tahto.  Gertrude on Tanskan kuningatar, Hamletin äiti ja Claudius on Tanskan kuningas, äidin uusi aviomies. Claudius on kaksinaamainen vallananastaja. Hän on kiedonnut Hamletin äidin pikkusormensa ympärille. Claudius kehittelee ilkeitä juonia pitääkseen vallan, kunnian ja voiman itsellään. Gertrude on hyväsydäminen ja hyväuskoinen nainen. Hän on helposti huijattavissa. Hänellä on huonot välit poikaansa Hamlettiin, koska Hamlet ei hyväksyä avioliittoa Claudiuksen kanssa. Yksi tärkeimmistä henkilöistä on myös Hamletin isän haamu. Hamletin isä oli äidin uuden miehen Claudiuksen veli. Muita tärkeitä henkilöitä ovat mm. Horatio Hamletin ystävä, Polonius ylimmäinen kamariherra, Ofelia Poloniuksen tytär, joka oli Hamletin rakastettu sekä Laertes, joka oli Ofelian veli ja Poloniuksen poika. 

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Wittenbergiin Saksaan ja Tanskaan. Tapahtuma-aika on uusi aika ja puhdasoppisuus. 

Shakespearen yksi kuuluisimmista näytelmistä Hamlet kertoo suurista ongelmista, kuten väkivallasta, politiikasta ja moraalista. Näytelmässä esiintyy rakkauden ja perheen tragediaa, kutsutaan traagiseksi murhenäytelmäksi. Kertoo Tanskan prinssi Hamletista, joka asuu Wittenbergissä ja opiskelee filosofiaa. Hamlet joutuu palaamaan Tanskaan isänsä hautajaisiin. Prinssi on järkyttynyt, sillä hautajaisten jälkeen hänen äitinsä menee naimisiin Hamletin sedän Claudiuksen kanssa, joka on kuolleen isän veli. Hamletille ilmestyy hänen isänsä haamu, joka kertoo, että isä on raa`asti murhattu. Murhaajaksi selviää hänen setänsä Claudius. Isän haamu pyytää Hamletia kostamaan sedälle ja Hamlet lupautuu tehtävään. Hamlet päätyy Claudiuksen murhaamiseen. Hamlet jättää myös rakastettunsa Ofelian, sillä hänen mielestään rikollisen maailmassa ei ole tilaa rakkaudelle. Tämän takia Ofelia hukuttautuu. Prinssistä tulee hullu ja hän murhaa muitakin ihmisiä, kuten Poloniuksen. Claudius alkaa suunnitella Hamletin murhaamista. Hän haastaa Hamletin kaksintaisteluun miekoilla Laerteksen kanssa. Claudius myrkyttää Hamletin miekan toisen pään ja viinin. Lopulta Hamletin äiti juo viinin, Laertes haavoittuu myrkytetystä miekasta ja Hamletkin kuolee lopuksi ja saa myös rauhan Claudiuksen kuoltua. Valta siirtyy Norjan prinssille.  

Renessanssin aikaa kutsutaan antiikin kulttuurin heräämisen aikana, jota Shakespeare käytti myös hyväkseen. Hamletin kohdalla Shakespeare lainasi juonia historiasta, antiikin tarinoista ja aikaisemmista tarinoista. Teksti on välillä proosaa välillä silosäettä. Teksti perustuu tavujen painoon, ei laajuuteen. Näytelmässä kieli oli aina runomuotoista. Hamletissa esiintyy renessanssille tyypillisiä piirteitä, kuten yksilön ylistämistä sekä ihmiskuvan syvempää tarkastelua.

Itse en pitänyt lainkaan juonesta ja teksti oli hyvin vaikeasti ymmärrettävää. Luulen, että se oli myös hankalampaa lukea kuin Romeo ja Julia, koska en ollut koskaan kuullut edes Hamletista niin kuin Romeosta ja Juliasta. Molemmissa näytelmissä oli sekä yhtäläisyyksiä, että eroavaisuuksia. Yhtäläisyys oli esim. se, että kieli oli aina runomuotoista ja molemmat näytelmät päättyivät surulliseen kuolemaan.  Eroavaisuus oli taas se, että Romeossa ja Juliassa oli enemmän rakkautta kuin Hamletissa

Katkelma

Ollako vai ei olla, siinä pulma:
Jalompaa onko hengen kärsiä Kaikk' inhan onnen iskut sekä nuolet
Vai käydä miekkaan tuskain merta vastaan,
Lopettain kaikki? -- Kuolla, -- nukkua, Ei muuta; -- luulla, uness' että päättyy Tuhannet kiusat nuo ja sieluntuskat, Nuo lihan perinnöt, -- se loppu hartaast' Ois halattava.
Kuolla, nukkua: -- Nukkua! kenties uneksia? -- siinä Se vastus.
Millaiset lie unet kuolon, Kun poiss' on maalliset nuo ahdistukset, Se arveluttaa.
Ja nuo arvelukset Ne elon kurjuutta niin pitkittävät.
Ken kärsis ajan ilkkua ja vitsaa, Hylätyn lemmen tuskaa, korskan pilkkaa, Vääryyttä sortajan, lain väännellystä, Virastolt' ylpeitä ja potkuja, Joit' ansiokkaat epatoilta saavat,
Jos puukon tutkaimella suoran tehdä Vois elämästään? Ken nuo haitat kärsis Ja hikois, voihkais elon kuorman alla, Jos pelko, mitä tulee kuolon maassa, -
- Tuoss' salatussa, jost' ei matkamiesi Palaja ykskään, -- niin ei huumais mieltä,
Ett' ennen kärsimme nää tietyt vaivat, Kuin uusiin riennämme, joit' emme tunne?
Näin pelkureiks meit' omatunto saattaa, Ja päätöksemme luonnonraittiin muodon
Mietinnän kalvas karva sairaaks muuttaa, Ja innokkaat ja ytimekkäät hankkeet
Uraltaan luistavat tuost' arvelusta Ja teon nimen kadottavat.

Esseetehtävä s. 128 - 8. Olympian kentältä monitoimihalleiihin

8.Olympian kentältä monitoimihalleihin

Urheilusta on tullut hyvin tärkeä ja merkittävä osa nykyajan yhteiskunnassa ihmisille. Urheilu on osa arkea ja sitä harrastetaan useita kertoja viikossa. Useat lapset aloittavat jo pienestä pitäen jonkin kilpaurheilun kuten telinevoimistelun tai jalkapallon ja harjoituksissa käydään useita kertoja viikossa. Lapsen kasvaessa harjoituksia on useammin ja se vaatii sitoutumista ja halua. Nuoret ja aikuiset harrastavat myös liikuntaa. Kuntosalilla ja erilaisilla tunneilla käyminen on hyvin yleistä. On helppoa ostaa salikortti esim. Elixialle tai Satsille ja käydä urheilemassa niin paljon kuin haluaa. 

Urheilun tärkeydestä puhutaan paljon mediassa ja ihmisten keskuudessa. Kerrotaan paljon avoimemmin miten tärkeää on liikkua ja mitä terveysriskejä on, jos ei harrasta jotain urheilua. Urheilusta on tullut varsinkin nuorten keskuudessa suosittu juttu. On ”siistiä” harrastaa paljon liikuntaa, koska samalla vartalo muuttuu treenatun näköiseksi ja voi paremmin. Kaupat satsaavat myös kaikenlaisiin ja värisiin urheiluvaatteisiin ja urheilulaitteisiin, joiden avulla pyritään saamaan ihmiset innostumaan liikkumisesta. Ulkonäkö on myös hyvin tärkeää nykyajan yhteiskunnassa ja mediassa, joten on tärkeää näyttää hyvältä ja treenatulta. Kehonrakennuksesta eli bodauksesta ja body fittneksestä on tullut myös suosittuja lajeja, joissa voi kilpailla. 

Nykyään urheilupaikkoja löytyy melkein joka puolelta. On tärkeää, että jokaisessa kaupungissa on paljon urheilu mahdollisuuksia mahdollisimman lähellä jokaista asuinaluetta. Tämän avulla saadaan ihmisiä liikkumaan enemmän. Koululiikuntaa on myös lisätty, jotta lasten ja nuorten kunto pysyisi hyvänä, eikä esiintyisi liikaa lihavuutta. 

Vuosien aikana urheilu on muuttunut, urheiluvälineet ovat kehittyneet ja kilpaurheilu on muuttunut enemmän välineurheiluksi. Ihmisten välillä on suurta kilpailua. Urheilumaailmassa liikkuu suuria summia rahaa sekä doping on yleistynyt. Dopingin käytössä pohditaan, kuinka pitkälle saa käyttää jotain aineita, jotta oma suoritus paranee. Onko se moraalisesti oikein ja mitä laki siihen sanoo? Ennen vanhaan ei myöskään ollut näin paljon kaikkia lajeja kuin tällä hetkellä. Ihmiset tekivät myös raskaampia töitä, joten usein työ takasi liikunnan eikä ihmisillä ollut aikaa käydä esimerkiksi zumba tunneilla. 

Nykyisin moni urheilija urheilee ammatikseen. He tienaavat valtavia summia rahaa ja ovat nuorten idoleita. Hyvin palkattuja urheilulajeja ovat mm. jääkiekko, jalkapallo, tennis sekä formula. Kuuluisia suomalaisia urheilijoita on esimerkiksi Teemu Selänne, Jari Litmanen sekä Mika Häkkinen. 

Urheilu kuuluu minun elämääni. Harrastan urheilua viikoittain ja koen, että siitä tulee hyvä olo ja urheillessa rentoutuu. Murheet unohtuvat ja voi tehdä vain sitä mitä on juuri tekemässä. On kiva harrastaa eri lajeja, jotta eri kohdat kehossa saavat sopivassa määrin erilaista liikuntaa ja samalla saa vaihtelua. Olen itsekin huomannut, että urheilu on muuttunut yhteiskunnassa siitä, kun minä olin pieni. Nykyään harrastetaan yhä enemmän monipuolisempia lajeja ja on tullut paljon uusia urheilu mahdollisuuksia, mitä ei ennen ollut.

                                           

140 Merkkinen Novelli

Pesussa

Ryhdyin vihdoin pesemään pyykkiä. Elämä pesussa. Kuka ripustaisi kuivumaan? Riekaleita. Värjäytyneitä. Poisheitettäviä. Rakkaita. Minä itse.